sunnuntai 16. heinäkuuta 2017

Näyttelystä kotiin kesken kaiken

Mikkeli KR

Oltiin viime lauantaina Mikkelin kaikkien rotujen koiranäyttelyssä. Papilloneja oli 6 ja tuomarina toimi norjalainen Jari Partanen. Kaikki kuusi papillonia olivat narttuja, Jenny oli ainoa valioluokassa. Kehässä käveltiin ensin ympäri ja sitten edestakaisin. Jenny käveli hyvin. Heti pöydällä tuomari sanoi, että kun Jenny tuli kehään, näytti tämä aika isolta. Kun sitten tuomari tunnusteli Jennyä, sanoi ettei Jenny ole yhtään iso, vaan sillä on paljon karvaa ja todella hyvä rakenne. Jennyn tuloksena oli ERI ja SA. Paras narttu -kehässä Jenny käveli vielä paremmin ja oli toinen. Arvioinnissa tuomarin mielestä Jennyllä oli liikaa pohjavillaa, jonka takia toinen sijoitus. Onhan Jennyllä toki paljon karvaa, mutta monet tuomarit ovat kehuneet sitä.


Sitten seuraavana oli vuorossa junior handler pitkästä aikaa. Olin ilmoittautunut piirinmestaruuskilpailuun sekä vanhempien ikäsarjaan (eli 14-17v). Jenny käveli ihan hyvin, kun kaikki kiersivät kehää yhdessä ympäri.

Yksilöarvostelujen alettua, menin Jennyn kanssa kehästä pois, kun ei ollut vielä meidän vuoro. Yhtäkkiä Jenny rupesi vetämään, läähättämään ja tärisemään. Jenny taisi pelästyä jotakin todella paljon. Jenny halusi isän syliin turvaan. Jenny ei juonut, syönyt eikä kävellyt vaan tärisi ja läähätti vain. Häntä oli koko ajan jalkojen välissä. Luulen, että Jenny pelästyi ison koiran haukkumista niin ettei rauhoittunut millään, sillä en keksi muutakaan, mitä silloin olisi voinut tapahtua.


Kun sitten oli Jennyn vuoro, menin Jennyn kanssa kehään, jos Jenny olisi jo rauhoittunut. Ei ollut, joten keskustelin tuomarin kanssa, mitä kannattaisi tehdä. Enää ei saisi vaihtaa koiraa, joten siirrettiin Jennyn vuoroa viimeiseksi. Yritimme rauhoitella Jennyä, mutta se ei rauhoittunut millään. Jenny pelkäsi edelleen, joten jätin piirinmestaruuden väliin. Ajateltiin, että Jennyn parhaaksi kannattaa mahdollisimman nopeasti päästä kotiin, joten jätin junior handlerin kokonaan välistä. Jenny rauhoittui vähän kerrallaan, kun poistuimme näyttelyalueelta. Kotiin päästyämme Jenny oli taas ihan normaalisti. Vaikka nyt junior handler olisi ollut pitkästä aikaa, Jennyn parhaaksi kannatti lähteä heti kotiin. Piirinmestaruudessa olisi ollut minun lisäksi vain 7 muuta, joten harmi ettei siihen pystytty osallistumaan. Onneksi rotukehä oli ennen junior handleria. Ainakin nyt tiedetään, että näinkin voi tapahtua!







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti