Imatran KV-näyttely - International dog show at Imatra

Pääsiäisnäyttely

Oltiin tänään kansainvälisessä Saimaa Easter Dog Show:ssa Imatralla. Tuomarina papilloneilla toimi Anca Giura Romaniasta. 

Avoimen luokan narttujen kohdalla Jenny rupesi yhtäkkiä tärisemään, niin kuin on käynyt pari kertaa aiemminkin näyttelyissä juuri ennen Jennyn vuoroa. Veikkaisin, että Jenny pelästyi melko ison mustan koiran haukkumista, sillä näin on käynyt aiemmin vastaavassa tilanteessa. Jenny nimittäin hieman vierastaa mustia koiria. Jos Jenny pelkää ja tärisee, ei se kävele kehässä ollenkaan. Silloin ei maistu myöskään makupalat. Niinpä meidän piti nopeasti rauhoitella Jennyä, sillä vuoroon ei ollut enää montaa minuuttia aikaa. Pidin Jennyä sylissä ja annoin sille herkkuja. Juttelin rauhallisesti ja kävelin Jenny sylissäni, jolloin sain sen rauhoittumaan. 

Kehässä Jenny oli reipas oma itsensä taas. Jenny voitti valioluokan saaden ERI:n ja SA:n. Paras narttu -kehässä Jenny oli ykkönen saaden CACIBin. Jennyn tuloksena oli ERI, VAK1, SA, PN1, CACIB, VSP! Tämä oli hieno alku tämän vuoden näyttelyille!

Easter Dog Show

We were in the international all breed Saimaa Easter Dog Show at Imatra today. The judge of the papillons was Ms. Anca Giura from Romania. 

When it was the papillon bitches' open class turn, Jenny started to shake suddenly. That has happened a couple of times before. I would guess that Jenny was afraid of, when a big black dog was barking, as before in the same situation. Jenny scared little the black dogs and doesn't walk, if she fears and shakes. Jenny doesn't even eat anything if she fear something, so we had to appease Jenny quickly, because her turn was in several minutes. I was holding Jenny in my arms and I gave yummies to her. Then I walked a little bit with her. Luckily Jenny calmed down.

In the ring, Jenny got excellent, won the bitches champion class and got CQ. In the best bitch -competition Jenny was the first and got CACIB! Jenny's results were EXC, CH1, CQ, BB1, CACIB, BOS! This was a great start for this year's dog shows!

Ravia lenkeillä

Jennyn suhtautuminen muihin koiriin

Lenkeillä Jenny on yleensä aina tosi innokas tervehtimään muita koiria. Jenny ei pelkää isojakaan koiria paitsi, jos ne ovat vihaisia. Jenny vierastaa ainoastaan mustia/tummia koiria, ja on niiden kanssa varuillaan. Joskus Jenny jopa haukkuu mustille koirille.

Koirakavereita nähdessään Jenny on hyvin innoissaan ja heti ryhtyy haistelemaan tai ravaamaan. Välillä Jenny on niin innoissaan jonkun tulemisesta lenkillä vastaan, että se ei edes malta haistella vaan ryhtyy suoraa päätä ravaamaan. Jenny ravaa yleensä koko tien leveydeltä ja niin isoa ympyrää kuin hihna vain antaa. Jennyllä on monia hyviä koirakavereita, joita se tapaa välillä lenkeillä.

Naapurissamme asuu perhe, johon kuuluu 10-vuotias kultainennoutaja, Tähkä. Jenny on tosi hyvä ystävä Tähkän kanssa, vaikka tämä onkin paljon isompi ja vanhempi. Aina, kun Jenny näkee Tähkän, on se todella iloinen ja haluaisi heti mennä tervehtimään ja haistelemaan Tähkää. Lenkeillä Tähkä ihan käy maahan makaamaan, jotta Jenny pystyy paremmin haistelemaan. Muuten Jenny yltäisi vain juuri ja juuri Tähkän kuonolle. :)

Viides näyttely

Viikonloppuna näyttelyssä

Ajattelin nyt pitkästä aikaa kertoa Jennyn kuulumisia. Jenny tykkää leikkimisestä ja ulkoilemisesta tosi paljon. Joskus Jenny jaksaisi ulkona kävellä vaikka kuinka pitkään ja joskus taas kävely ei maita yhtään. Jenny osaa itse pyytää ulos haukkumalla, raapimalla ovea ja uikuttamalla ulko-oven edessä. Käytämme Jennyä ulkona päivittäin ehkä noin viisi- kuusi kertaa.

Jenny nukkuu aina alakerrassa. Aina, kun tulen yläkerrasta aamulla alakertaan, Jenny odottaa innokkaana portin takana rappusissa. Jenny hyppii melkein syliin asti ja käy heti selälleen kellimään. Jenny tykkää rapsutuksesta ja hieronnasta. Aina, kun Jenny on tosi iloinen, sen korvat ovat ihan takana ja häntä takajalkojen välissä, ihan kuin se pelkäisi jotain.

Jenny juuri ennen kehään menoa : )

Olemme menossa vielä kerran Jennyn kanssa näyttelyyn, jossa Jenny on pentuluokassa, mutta sen jälkeen Jenny siirtyy junioriluokkaan ja siellä vasta kunnon kilpailu alkaakin. Aika jännää!
Olimme viikonloppuna ensimmäistä kertaa ryhmänäyttelyssä. Lähdimme matkaan kuudelta aamulla, joten oli tosi aikainen herätys. Näyttelypaikkana oli messuhalli, jossa oli samaan aikaan monia muitakin messuja koiranäyttelyn lisäksi.

Papilloneja oli 19 ja niistä 2 oli pentuja. Toinen narttupentu ei kuitenkaan tullut näyttelyyn, joten Jenny oli taas ainut pentu papilloneissa. Tuomari oli ensimmäistä kertaa englanninkielinen, eli myös minä puhuin tuomarille englantia. Paikalla oli myös harjoitusarvostelija, joten arvostelu pöydällä kesti pidemmän aikaa. Jenny oli tosi väsynyt ennen kehään menoa ja nukkui vaan näyttelypöydällä. Jenny näytti niin: "Tosi innokkaalta!" : )

Oli Jennyn vuoro. Menin kehään ja laitoin Jennyn asentoon maahan. Jenny pysyi asennossa hyvin ja seuraavana piti kiertää ympyrä. Jenny käveli alkuun ihan hyvin, mutta puolivälissä kehää, Jenny pisti stopit päälle ja kävi istumaan kehässä! Pyysin Jennyä jatkamaan kävelyä vetämällä hieman näyttelyhihnasta, mutta Jennyhän ei tähän suostunut. En tiennyt, mitä olisin tässä vaiheessa tehnyt, joten kannoin Jennyä puoli metriä ja laskin Jennyn maahan. Eihän näyttelyyn mennä koiraa kantamaan, mutta muuta vaihtoehtoa en keksinyt. Jenny käveli loppukierroksen hyvin.

Seuraavana nostin Jennyn pöydälle. Asetin Jennyn asentoon ja tuomari tuli tarkastelemaan Jennyä. Jenny pelkäsi tuomaria niin, että jalat vapisivat, korvat olivat luimullaan ja Jennyn häntä oli jalkojen välissä. Ajattelin siinä vaiheessa, että: "Mitäköhän tästäkin tulee?" Tuomari tunnusteli Jennyä ja katsoi hampaat. Hän tykkäsi tosi paljon Jennyn kasvoista ja kehui niitä. Kun tuomari oli tarkastellut Jennyn, oli harjoitusarvostelijan vuoro. Jenny pelkäsi myös harjoitusarvostelijaa, joka tutki Jennyä vähän aikaa.

Seuraavana piti kulkea edestakaisin, jonka jälkeen asetin Jennyn asentoon tuomarin eteen. Jenny käveli ja oli asennossa hyvin.

Viimeisenä oli taas ympyrä ja Jenny pisti stopit päälle samassa kohtaa kuin ensimmäisellä kierroksella. Siinä kohdassa oli varmaan tosi hyviä hajuja ja Jenny ei sen takia halunnut liikkua. Kannoin Jennyä jälleen puoli metriä ja lopun Jenny käveli ihan hyvin. Laitoin Jennyn vielä kerran maahan asentoon. Tuomari antoi pysähtelyistä huolimatta KP:n ja ROP:in! Palkintojen mukana oli purkki märkäruokaa ja paketti herkkunappuloita. Kävin hakemassa palkintopisteeltä pokaalin, joka kuului ROP- pentu- palkintoon.

Jenny kävi heti kehän jälkeen nukkumaan omaan koppaansa. Jennyn kasvattaja antoi meille tosi hyviä vinkkejä Jennyn pesuun ja kertoi, että koirat kyllästyvät nopeasti näyttelyharjoitteluun. Vaikka nyt näyttelykävely ei sujunutkaan huippuhyvin, osaa Jenny silti kävellä nätisti ja tietää, mitä näyttelypöydällä täytyy tehdä. Siitä syystä Jennyllä ja minulla on nyt harjoittelutauko ainakin muutaman viikon, jonka jälkeen harjoitteluita on ehkä vain kerran viikossa. Näyttelyssä pennuille ei järjestetty enää mitään ROP- pentu- kisaa, joten lähdimme kotimatkalle. Kotiin päästyämme, Jenny kiiruhti heti juomaan ja syömään. Jenny oli vielä illalla tosi pirteä ja leikki innoissaan leluilla.

Jennyn tasakuukaudet- postaus 1

Jennyn tasakuukaudet

Ajattelin tehdä tämmöiset Jennyn tasakuukaudet- postaukset, sillä näiden avulla näkee hyvin, miten Jenny on kasvanut. Tämä on Jennyn tasakuukaudet- postaus 1. Tässä postauksessa kerron, miten Jennyn ensimmäiset kolme kuukautta on meillä kotona mennyt. Toisessa kerron enemmän Jennyn kasvamisesta näiden kuukausien aikana. En pystynyt siirtämään kuvia tähän tekstikohtaan, joten kuvat ovat postauksen alareunassa.

Neljä kuukautta

Jenny tuli meille noin neljän kuukauden ikäisenä. Jennyllä oli silloin tosi ohut häntä, joka on naurattanut meitä myöhemmin kuvia katsellessa. Jennyn korvahapsut ovat myös kasvaneet vähän tässä muutaman kuukauden sisällä.

Neljä- viisi ja puoli kuukautta

Oikeastaan koko sen ajan, milloin Jenny oli neljän- viiden ja puolen kuukauden ikäinen, oli Jennyllä paljon vatsan kanssa ongelmia. Jenny kyllä söi jouluna kuusenneulasia- ja oksia, ja osittain mahavaivoja tuli niistäkin.

Käytössämme oli silloin monia lääkkeitä. Annoimme Jennylle Axilur- matolääkettä kerran päivässä viiden päivän ajan. Silmätippoja annettiin, sillä Jennyllä ja yleensäkin perhoskoirilla vuotavat silmät aika paljon. Silmätippojen piti vähentää silmien vuotamista. Enteromicro- pasta rauhoitti Jennyn vatsaa ja siitä Jenny tykkäsi tosi paljon. Annamme Jennylle edelleenkin pastaa. Jennyllä oli myös mahavaivojensa takia Antibioottikuuri. Antibioottia piti antaa kaksi kertaa päivässä, kymmenen päivän ajan. Antibiootista Jenny ei tykännyt yhtään ja sen anto oli aika haastavaa. Jennyn maha kyllä parani lääkkeiden ja Royal Canin Canine Gastro Intestinal Wet- märkäruuan avulla huomattavasti.

Jennyltä irtosi aina välillä hampaita. Oikeastaan kaikki neljä Jennyn kulmahammasta irtosi kahden viikon sisällä, Jennyn ollessa noin viiden kuukauden ikäinen.

Kuusi kuukautta

Kuuden kuukauden ikäisenä Jennyn kanssa ryhdyttiin harjoittelemaan enemmän näyttelyjuttuja, sillä mahavaivoja ei tarvinnut enää murehtia. Jenny voi tosi hyvin ja oli pirteä.

Kun siirryimme jälleen Royal Canin- Mini Junior- kuivanappuloihin, meni Jennyn vatsa taas sekaisin. Päätimme vaihtaa ruokaa ja niin alkoi eri ruokien testailu. Joistan ruuista Jenny piti, mutta joistain ei sitten yhtään. Tällä hetkellä Jennyllä on ruokana Eukanuban kuivanappuloita, joihin on sekoitettu Hill's prescription diet- i/d Canine Gastrointestinal Health- märkäruokaa. Tämän märkäruuan pitäisi helpottaa Jennyn mahavaivoja. Ostimme eläinlääkäristä myös samaa märkäruokaa, mitä Jenny söi lääkkeiden aikaan, sillä siitä Jenny tykkäsi ihan hirveästi. Annamme sitä aina välillä Jennylle myös kuivanappuloiden kanssa.

Kuuden- seitsemän kuukauden iässä Jennyllä oli osittain myös uhmaikä, sillä mikään kynsienkatsominen, -leikkauksesta puhumattakaan, ei onnistunut. Myöskin harjaaminen oli kovin hankalaa.

Seitsemän kuukautta

Jenny on ollut kyllä oikein virkeä ja iloinen pikkupentu, kunhan mahavaivat ovat pysyneet loitolla. Jenny on oppinut, miksi ulos mennään ja osaa pyrkiä myös itse ulos raapimalla ovea. Jenny on myös syönyt nurkkia ja seiniä ihan vauhdilla kaikkien kuukausien aikana.

Seitsemän kuukauden ikäisenä Jenny on oppinut paljon kaikenlaista. Näyttelykävelyn on Jenny oppinut tosi hyvin ja erilaisia käskyjä. Myös ulkona liikkuminen oli Jennyn kanssa pienempänä paljon vaikeampaa, sillä Jenny poukkoili ihan minne tahansa. Nykyään Jenny osaa kävellä nätisti lenkillä. Myös haukkumista Jenny on oppinut koko ajan lisää. Ennen Jenny ei haukkunut ollenkaan, mutta nykyään aina välillä Jenny haukahtaa, jos joku tulee tai jos jotain erikoista tapahtuu. Jennyn kynsienleikkuu on myös helpottunut Jennyn kasvaessa.

Jenny 4 kuukautta

Jenny 5 kuukautta

Jenny 6 kuukautta

Jenny 7 kuukautta

Kivoja yllätyksiä Jennylle

Hiihtolomalle!
Tänään alkoi hiihtoloma koulusta ja Jenny täytti tänään tasan seitsemän kuukautta! Jenny oli päivällä nukkunut ja kun tulin koulusta, Jenny leikki ja oli ihan pirteä.

Vaihdoimme siis Jennyn ruokaa Golden Eagle- Holistic Health Puppy Formula- kuivanappuloihin, mutta Jenny ei tykännyt niistä enää muutaman päivän jälkeen. Jenny kierteli nurkkia ja söi seiniä, vaikka kupissa oli nappuloitakin. Jenny teki kahteen seinään pienen "kolon" ja siitä emme olleet tietenkään kovin mielissämme. Aiemmasta ruuasta Eukanuba- Puppy Small Breed- kuivanappuloista Jenny piti, mutta ne loppuivat.

Olemme ryhtyneet antamaan Jennylle taas Enteromicro- pastaa mahan rauhoittamiseen. Jenny ottaa pastan tosi hienosti.

Jennyn tekemä kolo seinään

Lähdimme Rahulan rehuun Jenny mukanamme ostamaan Jennylle lisää ruokaa. Jenny haisteli ihan hirveästi paikkoja ja uusia hajuja. Kaupassa oli pari muutakin koiraa ja silloin Jenny ryhtyi haukkumaan. Onneksi Jenny hiljentyi aika pian. Ostimme Eukanuban samoja kuivanappuloita kuin aikaisemmin, sillä ajattelimme, että niistä Jenny ainakin tykkää. Ostimme myös trimmaussakset, sillä Jennyn tassukarvat alkavat törröttää sivuille aika lailla. Mukaan tarttui myös Kong- lelu, vinkuva kukkolelu, Dogman Rullade- Tuggpinnar- purupitkoja ja Kong- leluun makupaloja, sillä Science Plan- Vetessentials- herkkunappulat olivat loppuneet.

Kong- lelu

Kong- leluun piilotetaan makupaloja ja koira yrittää saada makupalan kierittämällä lelua ympäriinsä. Makupaloiksi ajattelimme Racinel Original- Snacks- nimisiä "lihaisia herkkupaloja."

Vinkuva kukkolelu on aika pieni ja siitä ei kuulu liian kovaa ääntä. Se mahtuu juuri sopivasti Jennyn suuhun.

Kukkolelu

Kun tulimme kotiin, Jenny oli iloisesti vastassa. Annoin Jennylle ruokaa ja täytin Kong- leluun makupaloja. Jenny oli ihan ihmeissään Kongosta ja kieritteli sitä innoissaan pitkin lattiaa. Jenny sai helposti makupaloja Kongon sisältä ja makupalatkin näyttivät olevan Jennystä ihan hyviä. Niiden pureskelussa kesti jonkin aikaa, mutta makupalan syötyään, Jenny kiiruhti heti Kongon kimppuun.

Trimmaussakset

Seuraavaksi annoin Jennylle kukkolelun. Jenny oli siitä ihan innoissaan ja hyppi lelun perään hirveää kyytiä. Kun Jenny oli leikkinyt jonkin aikaa, nostin Jennyn trimmauspöydälle ja harjasin tämän.


Leikkasin ensimmäistä kertaa Jennyn tassukarvoja! Siinä piti olla tosi varovainen, ettei satuttanut Jennyä. Jenny oli kyllä tosi hienosti leikkauksen ajan ja sai siitä Kong- leluun tarkoitettuja makupaloja. Katsoin Jennyn näyttelyasennon ja hampaat. Harjoittelin sen jälkeen Jennyn kanssa näyttelykävelyä. Jenny oli tosi hienosti ja sai näistäkin makupalan. Annoin lopuksi vielä Jennylle purupitkon. Siitä Jenny on tykännyt tosi paljon! Nyt Jenny on virkeä ja pureskelee purupitkoa.

Dogman Rullade- Tuggpinnar- purupitkoja

Racinel Original- Snacks- makupalat

Jennyn lauantain- tiistain kuulumiset

Lääkkeitä, silmätippoja ja näyttelyjuttuja

Lauantaista maanantaihin asti lääkkeitä annettiin Jennylle neljästi päivässä. Jennyn maha paranee koko ajan lääkkeiden ansiosta. Nyt Jennylle ei tarvitse enää antaa Axilur-matolääkettä, koska sitä on annettu jo viiden päivän ajan. Enteromicro- pastaa ja antibioottia pitää antaa Jennylle perjantaihin asti. Olemme myös antaneet sillointällöin Jennylle keittosuolaliuos-silmätippoja. Jenny ottaa ne oikein hyvin. Silmätippojen annon jälkeen Jennyn silmänaluset kuivataan vanutyynyillä.

Sekoitamme yleensä yhden lääkkeen Jennyn ruokaan kerralla. Sunnuntaina sekoitimme antibiootin ja Axilur-matolääkkeen yhtäaikaa ruoan sekaan, mutta ruuastahan tuli sitten ihan syömäkelvotonta Jennyn mielestä. Annoimme kuitenkin ruuan olla kupissa ja lopulta Jennyllä oli niin kova nälkä, että sen oli pakko syödä ruoka. Jennylle ei kelpaa ruoka, jossa on mukana vettä tai kahta lääkettä. Veden juominen olisi tosi tärkeää, mutta Jenny ei juo vettä ollenkaan. Annamme pitkin päivää välillä Jennylle ruiskulla vettä ja Jenny sitten nuolee sen ruiskun päästä. Kun Jenny päättää, ettei vettä voi enää ottaa, ei sitä silloin todellakaan voi! Jennyn paino on noussut eläinlääkärikäynnin jälkeen 400g, eli Jenny painaa nyt tasan kolme kiloa!

Jennystä on tullut tosi päättäväinen koira. "Kun haluan jotain, niin myös tapahtuu"- tuntuu Jennyn sanovan. Sylissä ollessa myös, Jenny ryhtyy murisemaan ja jos ei muuten uskota, niin haukutaan. Kun Jenny haukkuu, se katsoo suoraan silmiin ja on kysyvinään: "Etkö muka usko? Mä haluan alas!" Ulkona sama juttu. Jos Jenny päättää ettei kävellä, niin sillon ei sitten kävellä. Jos näin tapahtuu, otan Jennyn syliini ja kannan sitä jonkun matkaa ja lasken sitten Jennyn takaisin maahan. Maassa Jenny kävelee tai sitten ei. Ja taas syliin. Ajattelen joskus, että yleensä ihmiset menevät ulkoiluttamaan koiria, eivät kantamaan niitä. : ) 

Sisällä kotonakin Jenny kyllä tietää, että joitain juttuja on kielletty tekemästä. Kodinhoitohuoneessa oleva puukori on Jennylle ihan, kuin namupalatsi. Jenny tietää, ettei sinne saa mennä, mutta kiiruhtaa silti täyttäpäätä puukorille, heti vain, kun kodinhoitohuoneen ovi avautuu ja silmät välttävät. "On toimittava nopeasti, jos aikoo saada puupalasen!"

Sanomalehtienkin syöminen on asia, jota Jenny ei meinaa sitten millään oppia. Lehtiä ei saisi syödä, mutta nehän ovat Jennyn suurta herkkua! Jos Jennyä komentaa, se tulee ehkä hetkeksi pois ja heti, kun silmä välttää, Jenny kiiruhtaa takaisin järsimään sanomalehtiä, vaikka ruokakupissa olisi ruokaakin.

Ensimmäisen kerran näyttelyihin lähdemme maaliskuussa. Tammikuussa on joitakin pentunäyttelyitä, mutta kaikissa ei ole Jennyn pentuluokkaa (5- alle 7kk) Pentunäyttelyitä ei ole juurikaan helmikuussa ja joissain näyttelyissä osa roduista arvostellaan ulkona. Maaliskuun alkupuolella on ensimmäinen sopiva näyttely, johon sitten pääsemme vihdoin Jennyä viemään! Maaliskuun näyttelyssä Jenny kuuluu jo pentuluokkaan 7- alle 9kk ja on siinä ihan nuorimpia. Ryhmänäyttelyihin menemme myös maalis- huhtikuussa.

Jennyn viikon kuulumiset

Mökillä, kotona ja eläinlääkärissä

En ole nyt kirjoitellut viikkoon, joten tiivistän Jennyn viikon kuulumiset tähän samaan postaukseen.

Perjantaina 2.1.2015 sain uuden kännykän! Nykyisessä kännykässäni on parempi kamera, kuin aikaisemmassa, joten kuvat ovat varmaan paremman laatuisia. Uusi kännykkäni on Samsung Galaxy Slll. Perjantaina en käyttänyt Jennyä pitkällä lenkillä, koska ulkona satoi melkein koko päivän. Päivällä opetin ja harjoittelin Jennyn kanssa temppuja ja käskyjä, niinkuin olen joka päivä nyt tehnytkin. Jenny osaa käskyt ja temput tosi hyvin. Perjantai-ilta meni uutta kännykkää testaillessa.

Lauantaina siivosimme kotia, pääasiassa alakerran. Jenny käveli ympäri kotia tutkimassa, mitä hommia, missäkin huoneissa tehtiin. Siivouksen jälkeen menimme mökille. Jenny on oppinut haukkumaan ihan kunnolla. Jennyn haukku on kimeä ja korkea ääni. Joskus Jenny luulee, että kun haukkuu, saa mitä tahtoo. Näinhän se ei kuitenkaan ole. Jos Jenny haukkuu sylissä ollessa, pidämme Jennyä niin kauan sylissä, kunnes Jenny lopettaa haukkumisen ja murisemisen. 

Sunnuntaina, kun menimme ulos Jennyn kanssa, mökin ovi meni vahingossa lukkoon. Meillä oli yksi kännykkä ja yksi lämmin huone, pannuhuone, jonka ovi jäi auki, mutta sieltä ei pääse mihinkään muihin huoneisiin. Auton avaimet olivat myös sisällä mökissä. Lämmittelimme pannuhuoneessa Jenny sylissä jonkun aikaa. Pannuhuone on tosi pieni ja siellä oli vähän ahdasta. Jenny oli vuorotellen kaikkien sylissä ja takkien sisässä lämpimässä. Saimme onneksi kyydin kotiin isovanhemmiltamme. Matkalla Jenny oli oikein hyvin, vaikka kantokoppaa ei ollutkaan, koska se oli mökillä. Kotona pääsimme onneksi sisään ja haimme silloin auton avaimet. Menimme takaisin mökille. Jenny oli matkan sylissäni, omassa kopassaan. Jenny nukkui koko matkan. Kun pääsimme mökille, käytimme Jennyn ulkona nopeasti. Loppupäivä meni aika normaalisti. Jenny lepäsi aika paljon, mutta myös harjoitteli ahkerasti temppuja. Ulkona käytiin sillointällöin, mutta siellä oli niin kylmä, ettei Jenny tarennut siellä pitkään.

"Minun sänky"

Maanantai-iltana Jenny oli sängyssäni nukkumassa. Kun yritin siirtää Jennyä vähän sivummalle, jotta mahuisin itse sänkyyn, Jenny murahti ihankuin sanoessaan: "Mä oon nyt tässä, mee sä muualle." : ) Siirsin Jennyä murinasta huolimatta. Jenny kävi toiseen sänkyyn ja siitäkin jouduimme Jennyn siirtämään lattialle, ettei yöllä Jenny satuta itseään hyppäämällä alas sängystä. Mökillä sängyt ovat nimittäin vähän korkeammat, kuin kotona.

Olimme mökillä tiistaihin asti ja sinne saatiin vihdoin netti, niin voin kirjoitella blogia mökilläkin. : )

Pari hammasta on Jennyltä näiden päivien aikana lähtenyt. Yksi alakulmahammas ja yksi yläkulmahammas. Jennyltä pitäisi irrota vielä yksi yläkulmahammas, joka on jo ihan vinksallaan ja se lähtee kyllä onneksi kohtapuoliin.

Tänään keskiviikkona 7.1.2015 Jennyn maha oli ihan sekaisin. Jenny oli vaisu, eikä ollut päivällä, eikä iltapäivällä syönyt eikä juonut mitään. Menimme eläinlääkäriin juuri ennen sen sulkeutumista. Onneksi eläinlääkäri otti Jennyn tutkittavakseen, vaikka klinikka oli jo mennyt kiinni.

Jennylle annettiin pistorokote, joka rauhoittaa Jennyn vatsaa ja pitää ruuat sisällä, sekä parantaa ruokahalua. Lääke oli tosi kutiavaa ja Jenny ihan uikutti jonkun aikaa, lääkkeen saatuaan. Pistorokote oli nimeltään Cerenia. Hieroin Jennyä rokotuskohdasta ja silittelin tätä. Sitten Jenny hiljeni ja rauhottui.

Meille mukaan annettiin kaksi lääkettä. Toinen oli antibioottikuuri ja toinen oli matolääke Axilur. Antibioottia annetaan 1/4 tablettia kahdesti päivässä, kymmenen päivän ajan. Axiluria 3/4 tablettia kerran päivässä, viiden päivän ajan. Jennyn suun limakalvo, sydän ja keuhkot ovat ok. Jennyn lämpö oli 38.8, eli ei kuumetta. Normaali koiranlämpötilahan on 38.5-39 astetta.

Jennylle annettiin nyt mukaan erilaista ruokaa. Ruoka tekee hyvää Jennyn vatsalle. Uusi ruoka on nimeltään Royal Canin Canine Gastro Intestinal Wet. Ruoka ei ole mitään kuivanappuloita, vaan vähän, kuin ns. "märkämuonaa." Annoimme sitä Jennylle ekaa kertaa tänään, eläinlääkärikäynnin jälkeen. Onneksi Jennylle maistui hyvin uusi ruoka ja vesi. Uutta ruokaa annetaan nyt sen aikaa, että Jennyn maha tulee kuntoon. Kun maha on kunnossa, aletaan vähitellen lisäämään entisiä kuivanappuloita toisen ruuan sekaan. Ja näin taas palataan Royal Canin- Mini Junior- kuivanappuloihin.


Jennyä on nyt seurattava jonkun aikaa ja varsinkin tarkkailtava Jennyn syömistä. Eläinlääkärissä sanottiin, että jos Jenny ei ole huomiseen mennessä kunnossa (syö ja juo hyvin) Jenny laitettaisiin tippaan. Luulen kuitenkin, että Jenny toipuu tästä ja ruokahalu kasvaa.

Äsken Jenny meni ulos ja heti ulko-ovella ryhtyi jo haukkumaan, kun kuuli, että joku toinenkin koira on ulkona. Jenny on nyt paljon virkeämpi, kuin ennen eläinlääkärikäyntiä. Jenny on paranemaan päin, luulisin niin. : )

Ulkoilua

Kuonon päässä lunta : )

Maanantai 1.12.2014

 

Eilen sunnuntaina 30.11.2014 oli normaali päivä, joten en kirjoittanut sen enempää Jennyn kuulumisia.

 

"Tänään on siis jo 1.12.2014!! Voitteko uskoa? Enää kolme kokonaista viikkoa ja pari päivää jouluun!"

 

Palataanpa takaisin tähän päivään. Tänään Jenny on ollut tosi leikkisä ja haluaa koko ajan ulos. Aina, jos joku menee eteiseen, Jenny seuraa perässä ja olettaa pääsevänsä mukaan. Ulkona Jenny on niin ihana, kun se juoksee sinne tänne ja pyörii ympyrää! Jenny on vain niin söpö ja ihana! Jennystä on ihmeellistä, kun lunta tarttuu turkkiin ja lumi on niin märkää ja kylmää. Olin tänään Jennyn kanssa ulkona ja sain pari kuvaa. Kuvat ovat postauksen reunassa.

 

Jenny on nyt paljon virkeämpi, kuin eilen, koska Jenny oli levännyt koulupäivän ajan. Leluilla on tänäänkin leikitty paljon, eniten vinkupallolla, joka nykyään taitaa olla Jennyn lempilelu.

 

Jenny osaa jo aika hyvin haukkua, mutta haukkuu vaan tarpeen tullen, esim. toisen koiran nähdessään (harvoin sillonkaan). Jenny ei ns. hauku, vaan enemmän "murisee", nykyään jo siitä, että katsoisin Jennyn kynsiä.

 

Olen jo miettinyt, miten Jenny suhtautuu jouluna kuuseen ja siinä oleviin koristeisiin. Repiikö Jenny nauhat joulukuusesta ja syö siitä tippuvat havunneulaset vai käveleekö Jenny vain joulukuusen ohi mitään huomiota kiinnittämättä? Se selviää muutaman viikon päästä!

 

 



Sydänkuva



Sydämen kuva selässä

Eilen 23.11.2014 Jenny näki pari kaveriaan! Toinen niistä oli Jennyn sisko. Aluksi koirat haistelivat vain ja lopulta pyysivät toisiaan jo leikkimään. Jenny haukahti muutaman kerran vierailun aikana. Koirat ystävystyivät nopeasti ja varmasti muistavat toisensa, kun seuraavan kerran näemme tällä viikolla.

Nyt olemme ryhtyneet antamaan Jennylle makupaloja (kinkkua, juustoa) aina, kun Jenny tekee jotain hyvin esim, on näyttelyasennossa hienosti ja pitkään.

Ulkona Jenny syö lunta sen minkä ehtii, hyppii lumessa ja säntää sinne tänne. Jenny rakastaa lunta!

Nykyään aina, kun kirjoitan tätä blogia, Jenny lepää vieressäni viltillä. Jenny on siinä niin kauan, että olen kirjoittanut blogitekstin ja menen toiseen huoneeseen ja seuraa sitten yleensä perässä.

Niinkuin viereisessä kuvassa näkyy Jennyllä on ihan selvä sydän selässään! Sydän on kuvassa väärinpäin, mutta Jennyyn katsoessa se on oikeinpäin.



Haukku

 Jennyn eka haukku!

Eilen perjantaina 21.11.2014 leikin Jennyn kanssa tosi paljon. Eniten arvelisin, että kettulelulla. Kävin Jennyn kanssa pidemmällä lenkillä, kuin yleensä, koska ajattelin, että vaihtelu virkistää. Eilen kirjoittaessani tätä blogia, Jenny istui sylissäni ja halusi kovasti päästä tietokonepöydälle. Näyttelyasento katsottiin eilen kolme kertaa ja hampaat samoin. Jenny tutkii, maistelee ja haistelee edelleen nurkkia ja kaikkea kiinnostavaa.

Perjantaina ensimmäisen kerran ikinä, Jenny haukahti kotonamme, kuullessaan ja nähdessään veden kiehahtavan kattilan yli!