Jennyn lauantain- tiistain kuulumiset

Lääkkeitä, silmätippoja ja näyttelyjuttuja

Lauantaista maanantaihin asti lääkkeitä annettiin Jennylle neljästi päivässä. Jennyn maha paranee koko ajan lääkkeiden ansiosta. Nyt Jennylle ei tarvitse enää antaa Axilur-matolääkettä, koska sitä on annettu jo viiden päivän ajan. Enteromicro- pastaa ja antibioottia pitää antaa Jennylle perjantaihin asti. Olemme myös antaneet sillointällöin Jennylle keittosuolaliuos-silmätippoja. Jenny ottaa ne oikein hyvin. Silmätippojen annon jälkeen Jennyn silmänaluset kuivataan vanutyynyillä.

Sekoitamme yleensä yhden lääkkeen Jennyn ruokaan kerralla. Sunnuntaina sekoitimme antibiootin ja Axilur-matolääkkeen yhtäaikaa ruoan sekaan, mutta ruuastahan tuli sitten ihan syömäkelvotonta Jennyn mielestä. Annoimme kuitenkin ruuan olla kupissa ja lopulta Jennyllä oli niin kova nälkä, että sen oli pakko syödä ruoka. Jennylle ei kelpaa ruoka, jossa on mukana vettä tai kahta lääkettä. Veden juominen olisi tosi tärkeää, mutta Jenny ei juo vettä ollenkaan. Annamme pitkin päivää välillä Jennylle ruiskulla vettä ja Jenny sitten nuolee sen ruiskun päästä. Kun Jenny päättää, ettei vettä voi enää ottaa, ei sitä silloin todellakaan voi! Jennyn paino on noussut eläinlääkärikäynnin jälkeen 400g, eli Jenny painaa nyt tasan kolme kiloa!

Jennystä on tullut tosi päättäväinen koira. "Kun haluan jotain, niin myös tapahtuu"- tuntuu Jennyn sanovan. Sylissä ollessa myös, Jenny ryhtyy murisemaan ja jos ei muuten uskota, niin haukutaan. Kun Jenny haukkuu, se katsoo suoraan silmiin ja on kysyvinään: "Etkö muka usko? Mä haluan alas!" Ulkona sama juttu. Jos Jenny päättää ettei kävellä, niin sillon ei sitten kävellä. Jos näin tapahtuu, otan Jennyn syliini ja kannan sitä jonkun matkaa ja lasken sitten Jennyn takaisin maahan. Maassa Jenny kävelee tai sitten ei. Ja taas syliin. Ajattelen joskus, että yleensä ihmiset menevät ulkoiluttamaan koiria, eivät kantamaan niitä. : ) 

Sisällä kotonakin Jenny kyllä tietää, että joitain juttuja on kielletty tekemästä. Kodinhoitohuoneessa oleva puukori on Jennylle ihan, kuin namupalatsi. Jenny tietää, ettei sinne saa mennä, mutta kiiruhtaa silti täyttäpäätä puukorille, heti vain, kun kodinhoitohuoneen ovi avautuu ja silmät välttävät. "On toimittava nopeasti, jos aikoo saada puupalasen!"

Sanomalehtienkin syöminen on asia, jota Jenny ei meinaa sitten millään oppia. Lehtiä ei saisi syödä, mutta nehän ovat Jennyn suurta herkkua! Jos Jennyä komentaa, se tulee ehkä hetkeksi pois ja heti, kun silmä välttää, Jenny kiiruhtaa takaisin järsimään sanomalehtiä, vaikka ruokakupissa olisi ruokaakin.

Ensimmäisen kerran näyttelyihin lähdemme maaliskuussa. Tammikuussa on joitakin pentunäyttelyitä, mutta kaikissa ei ole Jennyn pentuluokkaa (5- alle 7kk) Pentunäyttelyitä ei ole juurikaan helmikuussa ja joissain näyttelyissä osa roduista arvostellaan ulkona. Maaliskuun alkupuolella on ensimmäinen sopiva näyttely, johon sitten pääsemme vihdoin Jennyä viemään! Maaliskuun näyttelyssä Jenny kuuluu jo pentuluokkaan 7- alle 9kk ja on siinä ihan nuorimpia. Ryhmänäyttelyihin menemme myös maalis- huhtikuussa.